Mediatiedote 30.3.2026. Julkaisuvapaa.

SUOMALAISEN ELOKUVAN FESTIVAALI 9.–12.4.2026

Sahtikomedialla säväyttänyt Teemu Nikki Suomalaisen elokuvan festivaalin päävieraaksi

Muina teemoina Fennada-Filmi sekä Turku ja arkkitehtuuri 

Järjestyksessään 35. Suomalaisen elokuvan festivaali tulee jälleen Turkuun. Festivaaliteatterina toimii viime vuoden tapaan Taiteen talolla sijaitseva Kino Kilta. Vuodesta 1992 lähtien pidetty festivaali järjestetään tänä vuonna torstaista sunnuntaihin 9.–12. huhtikuuta.

Festivaalin ohjaajavieraaksi saapuu 100 litraa sahtia -elokuvalla katsojat valloittanut Teemu Nikki. Häneltä nähdään viisi pitkää elokuvaa sekä yksi näytös harvemmin esitettyjä lyhytelokuvia. Muina teemoina ovat Turku ja arkkitehtuuri sekä Fennada-Filmin elokuvat. 

Teemu Nikki

Nikin uran katsaus aloitetaan pitkästä esikoisesta 3Simoa (2012), jonka lisäksi nähdään scifiä ja teinidraamaa omaperäisesti sekoittava Lovemilla (2015), armoton rikoselokuva Armomurhaaja (2017) ja omalaatuinen musta komedia Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021). Sokean miehen pääosanesittäjä, MS-taudin seurauksena näkönsä ja liikuntakykynsä menettänyt Petri Poikolainen kuoli maaliskuun lopulla. Lovemillan aluksi esitetään tuore yllätyselokuva. 

Nikki-teemasarjan päättää sunnuntaina esitettävä lastenelokuva Räkä ja Roiskis (2024), joka perustuu Juice Leskisen legendaariseen kirjaan. Lastennäytökseen on vapaa pääsy. Lisäksi perjantai-iltana nähdään kooste Nikin kekseliäitä lyhytelokuvia. Festivaalin oheisohjelmana Bar Ö:ssä pidetään lauantai-iltana levyraati Nikin musiikkivideoista, ja ohjaaja itse istuu mukana tuomaristossa.

Turku ja arkkitehtuuri

Turku-teemaa vietetään festivaalin aloituspäivänä torstaina. Silloin nähdään neljä näytöstä, joissa esittäytyy vanha ja uusi Turku. Ensimmäiseksi tutustutaan pitkäaikaisen elokuvateatterityöntekijä Jukka Mäkilän eri vuosikymmenillä Turussa ja Naantalissa kuvaamiin kaitafilmeihin, joista vanhimmat ovat 1960-luvulta. Näytökseen on vapaa pääsy. 

Turku-aiheisten lyhytelokuvien koosteessa vanhimmat elokuvat ovat 1930- ja 1940-luvuilta. Remontin vuoksi suljettu tuomiokirkko esittäytyy komeissa mustavalkokuvissa Hannu Lemisen ohjaamassa dokumentissa Temppeli Auran rannalla (1937). Erityistä kiinnostusta herättää Aito Mäkisen ja Virke Lehtisen vuonna 1978 valmistunut lyhytelokuva Turku, joka tehtiin kaupungin 750-vuotisjuhliin. Elokuvaa ei ole näytetty vuosikymmeniin.

Arkkitehtuuriaiheisten lyhytelokuvien näytöksessä pääpaino on Helsingillä ja maamme tunnetuimmilla arkkitehdeillä, kuten Alvar Aallolla. 

Kaksi Turku-aiheista elokuvaa päättää teemasarjan. Turkulaisen Aleksi Kauppisen kaupungin historiaa avaava draamadokumentti Kaupungin synty saa festivaalilla ensi-iltansa. Lopuksi esitetään Jouko Aaltosen dokumentti Taistelu Turusta (2011), joka luotaa ”Turun taudiksi” kutsuttua ilmiötä muun muassa aikalaishaastattelujen avulla. Aaltonen on vieraana näytöksessään, jossa alkukuvana nähdään Hanneriina Moisseisen tuore animaatiodokumentti Valokuvat, joita ei otettu (2025). Moisseisen lyhytelokuva käsittelee Kakolassa vankeja valokuvannutta Julia Widgréniä (1842–1917). 

Fennada-Filmi

Vanhempaa studiokauden kotimaista elokuvaa festivaalilla edustaa tuotantoyhtiö Fennada-Filmin elokuvista koottu sarja. Vuoden 2025 lopulla tuli kuluneeksi 75 vuotta Fennadan perustamisesta, ja festivaalilla juhlistetaan yhtiöstä tehtyä, SKS:n kustantamaa tuoretta historiikkia. SEF-seminaarissa perjantaina käsitellään Fennada-Filmiä tuotantoineen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. 

Fennadan elokuvista nähdään viisi klassikkoa, kuten Mika Waltarin pienoisromaaniin perustuva film noir -henkinen Jokin ihmisessä (1956). Kaksi elokuvista on naiskirjailijoiden filmatisointeja: Kultainen vasikka (1961) perustuu Maria Jotunin näytelmään, Lain mukaan (1956) puolestaan Minna Canthin novelleihin. Katsojissa voi 2020-luvun maailmassa resonoida Ville Salmisen ohjaama Evakko (1956), joka kuvaa karjalaisten pakomatkaa toisen maailmansodan aikana. Sarjan päättää kevyempi klassikko, Matti Kassilan viimeinen Palmu-elokuva Vodkaa, komisario Palmu (1969). 

Erikoisnäytökset

Elokuvaneuvos Kari Uusitalon (1933–2025) muistonäytöksessä esitetään hänen valmistamansa rekonstruktio Erkki Karun lyhytkomediasta Kun isällä oli hammassärky (1923/1969). Säestettynä mykkäelokuvana nähdään Erkki Karun Aleksis Kivi -filmatisointi Nummisuutarit (1923), jonka säestävät Hermanni Yli-Tepsa (viulu ja kontrabasso) ja Saara Viika (sello).

Suomalaisen elokuvan festivaali pitää esillä myös omaehtoista uutta elokuvaa. Torstai-iltana festivaalilla nähdään turkulaisen Mies Mikkosen kokeellisten lyhytelokuvien kooste. 

LISÄTIETOJA: 

Festivaalijohtaja Juri Nummelin

040 554 1630, juri.nummelin@gmail.com

www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi/

www.kinokilta.fi/naytokset/